s. 7.5.2012
i. Tallpeak Can Be Reckless
e. JV-08 Heili Per Makuli

Heilin ja Pluton pennut syntyivät 7.5.2012. Pentueessa on kuusi poikaa ja kaksi tyttöä. Pojista kaksi on mustapilkkuista ( toinen blaffa ja toinen sinisilmäinen) ja neljä ruskeapilkkuista, tytöt ovat molemmat ruskeapilkkuisia.

NimiSilmätLonkatKyynärpäätLTE/MHTulos
urosTallpeak Goofy Gooper "Iivari"OK
urosTallpeak Gran Turismo "Spottis"
urosTallpeak Grand Illusion "Grandy"
urosTallpeak Graphic Design "Reino"B/A0/0EH
urosTallpeak Greased Lightning "Niko"
urosTallpeak Gummie Bear "Rocky"
narttuTallpeak Girls Best Friend "Aida"A/A0/0ERI
narttuTallpeak Good Vibrations "Fanny"

PENTUPÄIVÄKIRJA

Pentuetapaamisen kutsu on lähetetty kaikille G-pentusille, nähdään lokakuun lopussa Hartolassa!

Vihdoinkin hieman pitkittyneen ”toisen kierroksen” jälkeen uskomme, että nyt kaikilla G-pennuilla on omat rakastavat kodit. Tämä pentuprojekti on ollut poikkeuksellisen stressaava sen takia, että pentujen uusien kotien kanssa oli harvinaisen paljon alkuvaikeuksia. Ei ole tavatonta, että isosta pentueesta joku pentu palautuu kasvattajalle allergian, muuttuneen elämäntilanteen tai muun pennusta riippumattoman syyn takia, mutta tässä pentueessa näitä tapauksia oli nyt luvattoman monta. Kasvattajana olen hyvin tarkka uusien kotitarjokkaiden suhteen ja aikaisemmin vaisto ja kristallipallo ovat näissä asioissa toimineet erinomaisesti ja pennut ovat päässeet hyviin aktiivisiin koteihin. Nytkään ei kodeissa ollut vikaa ja pennut palautuivat hyväkuntoisina, hyvin hoidettuina, mutta ajankohta pennunottamiseen vain ei ollut oikea. Se, että miten tuota asiaa voin jatkossa petrata ja varmistua, että pennunostaja on oikeasti harkinnut pennun hankintaa ja ajankohta on oikea niin se jäänee vakavaan harkintaan.. Varmaa on se, että seuraava pentue toteutuu vasta kun jollakin tavalla itsestään vakuuttavan kuvan antaneita ostajakandidaatteja on riittävä määrä ja he ovat jo valmiiksi käyneet näytillä. Jos siis olette pennuista kiinnostuneita niin tervetuloa vaikkapa näyttelykehien reunalla esittäytymään porukallemme, meidän yleensä tunnistaa sangen letkeästä meiningistä ja iloisesta naurusta!

Suunnitelmissa on pentuetapaaminen kera tiimiviikonlopun lokakuun viimeisenä viikonloppuna. Varatkaa siis kaikki kalentereistanne tuo viikonloppu vapaaksi. Paikalle voi tulla koko viikonlopuksi (edullinen majoitusmahdollisuus) tai vain itselle sopiviksi päiviksi/päiväksi. Kutsun lähetän kaikille G-pentujen omistajille kirjeitse.

Tämänkin pentueen kasvattaminen oli jälleen antoisaa puuhaa ja uusia tuttavuuksia saimme pentujen uusien kotien myötä, toivottavasti mahdollisimman monesta teistä saamme kuulumisia ja kuvia ja näemme teitä koirinenne tulevaisuudesssa. Ihanaa oli myös se, että moni ystävä ja vanhempien kasvattieni omistaja kävi kyläilemässä ja tutustumassa näihin pentuihin.

Ikävä kyllä tämän pentueen kohdalla toteutui myös sama valitettava ”no show”-pennunostajailmiö kuin edellisen pentueen kohdalla ja useiden kasvattajien kanssa juteltuani samanlaisista kokemuksista on pakko todeta, että koiranhankintakulttuuri on maassamme merkittävästi muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Onneksi kuitenkin lukuisien turhien sähköpostien, puheluiden ja tekstiviestien seasta kaikista pentukyselijöistä valikoitui tämä ”valiojoukko” G-pentujen omistajiksi. Sinänsä mielellään vastailen kysymyksiin, esittelen pentuja ja lähettelen niiden kuvia, mutta mutta…. Olisi edelleenkin kohteliasta ilmoittaa mikäli päätyy ottamaan jonkun muunrotuisen koiranpennun, ei lopulta hanki koiraa ollenkaan tai valitsee pennun jostain toisesta pentueesta. Se on kaikki aivan hyväksyttävää, mutta asian jättäminen kesken osoittaa huonoa käytöstä. Samoin olisi kohteliasta saapua paikalle sovittuna aikana mikäli ollaan sovittu, että pentuja ollaan tulossa katsomaan. Kasvattajalla on pentujen (ja aikuisten koirien) kanssa paljon muutakin tekemistä kuin istua odottamassa pennunkatsojia, jotka eivät koskaan saavu paikalle. Tästä syystä tarkennan jatkoa ajatellen hieman ohjeistusta pennun hankintaa harkitseville, toivottavasti muutkin kasvattajat toimivat samalla tavalla ja kulttuuri pikkuhiljaa alkaisi muuttumaan. Koiran hankinta on iso asia, jota täytyy harkita pitkään. Ei ole tarkoituksenmukaista, että pentu haetaan seuraavalla viikolla koiran hankkimispäätöksen teosta. Pennunostaja ottaa suuren riskin, jos hän ei tee pohjatyötä koiran hankinnassa ottamalla selvää rodusta, kasvattajista ja tulevien pentujen sukutauluista. Kasvattajan kannalta on mukavaa, jos uusien kotien kanssa ehtii tutustua kunnolla ennenkuin pentu luovutetaan. Kasvattajana suhtaudun pentuihini suurella vakavuudella ja haluan olla varma, että ne pystyn luovuttamaan koteihin, joissa ollaa sitouduttu koiraan ja halutaan tarjota sille hyvä elämä koko sen elämän mittaiseksi ajaksi. Vaikka ne ovatkin ”vain koiria”, ne ovat silti eläviä olentoja, joita kasvattaessani haluan pystyä takaamaan niille elämisen arvoisen elämän. Suuri vastuu näistä koiranaluista on minulla siihen saakka kunnes ne muuttavat omiin koteihinsa, mutta se vastuu ei kokonaisuudessaan rajoitu siihen, että yritän valita kullekin sopivimmin kodin vaan haluan kuulla niiden kuulumisia ja olla apuna ja tukena uudelle perheelle koko koiran elämän ajan. Toivotan onnea matkaan, paitsi omille G-pennuilleni, niin myös kaikille tämän kesän pennuille uusine perheineen ja samoin kaikille koirankasvattajille jaksamista/kärsivällisyyttä ja viisautta tehdä oikeita päätöksiä pentujen tulevien kotien suhteen! Aurinkoista kesää!

4.7.2012
Kaikki pentuset ovat muuttaneet omiin koteihinsa ja kaikki saapuneet viestit kertovat, että pennut ovat kotiutuneet erittäin hyvin. Pennut ovat rohkeita, reippaita ja hyvin sopeutuvaisia. Toivottavasti teillä kaikilla menee jatkossakin hyvin pentujen kanssa! Suunnitelmissa on järjestää loppukesästä pieniä koulutuksia Espoossa kun kerrankin useampia pentuja jäi lähes kotinurkille, sitä ennen muistakaa kuljettaa kovasti pentuja mukananne ja sosiaalistaa niitä vieraisiin, ystävällisiin ihmisiin ja koiriin.

Saanko esitellä, Tallpeak G-pennut omistajineen:

Tallpeak Good Vibrations eli Tintti muutti nimensä Fannyksi ja lähti pentueen pisimmälle kotimatkalle kohti Mustasaarta. Fannya odottaa kotona Diesel-dalmatiankoira ja tehtävä olisi täyttää Senni-dalmiksen jättämät suuret saappaat. Fannyn omistavat Sari ja Tom.

Tallpeak Greased Lightning eli Viljo suoritti kaikista pennuista lyhyimmän muuttomatkan ja koska aina iskee jossain vaiheessa Murphyn laki kasvattajan muistin suhteen niin juuri naapurinpojasta Viljosta jäi se läksiäiskuva ottamatta. Viljo muutti tosiaan vajaat 100 metriä Rintintinlandiasta saman kadun varteen ja muuti nimensä Nikoksi. Pari viikkoa aikaisemmin oli perheen Helmut-dobermannin matka katkennut kesken lenkin ja näin ollen koiranpaikka Nikolle avautui näköetäisyydellä lapsuuden kodista. Nauravaista Nikoa olemme nähneet jo monta kertaa lenkeillä isojen koirien kanssa ja hyvin hän on kotiutunut omaan kotiinsa. Nikon omistaa Erkki Kottonen.

Tallpeak Graphic Design palautui ensimmäisestä sijoituskodistaan vajaan kuukauden siellä majailtuaan. Kodissa ei sinänsä ollut vikaa, pentu voi hyvin ja sitä on pidetty hyvin. Myöskään pennussa ei ole mitään vikaa, se on erittäin iloinen,rohkea, nauravainen, oppivainen ja kovin ystävällinen pentu. Suloinen Reino löysi vihdoin sen oman paikkansa maailmassa. Jo muutaman viikon ikäisestä Reinon tuntenut ja sitä ihaillut tiimimme aktiivijäsen Riina ei lopulta enää pystynyt vastustamaan sielun sympatiaa ja kävi noukkimassa Reinon hyvään, harrastavaan kotiin Rosvon ja Nyytin kaveriksi. Olemme kovin iloisia Reinon puolesta!

Tallpeak Gran Turismo eli pentueen rauhallisin kaveri löysi lähimaastosta oman kotinsa. Jatkossa hän tottelee nimeä Spottis. Spottis muutti ilahduttamaan Nooran arkea Vihtiin. Myös Spottis tulee kenties piipahtamaan näyttelykehissä kunhan hieman kasvaa…

Tallpeak Girls Best Friend eli Donna muutti omaan kotiinsa Vantaalle tutustumaan perheen Ragdoll-kissoihin. Nimekseen tyttönen sai lopulta Aida-nimen. Aida on niinikään sijoituskoira ja sen omistaa kasvattajan kanssa yhdessä Marjukka Enkenberg. Aidaa tullaan siis jatkossa näkemään näyttelykehissä.

Tallpeak Gummie Bear eli Aimo pääsi omaan kotiinsa myös suhteellisen lähelle: itäiselle Uudellemaalle ja muutti nimensä Rockyksi. Hilpeän Rockyn omistavat Petteri ja Tessa. Leppoisa Rocky pääsi ensisijaisesti seurakoiran tehtäviin, mutta eihän sitä tiedä jos Rockykin käy ainakin tutustumassa harrastuspuolen kuvioihin…

Tallpeak Grand Illusion eli Sauli muutti nimensä Grandyksi ja muutti Liljendahliin Ninan harrastuskaveriksi. Luvassa on monenlaisten harrastuslajien kokeilua ja uskomme, että erittäin toimelias Grandy on varmasti oppivainen ja vauhdikas harrastuskaveri.

Tallpeak Goofy Gooper eli persoonallinen Iivari palautui kasvattajalle, mutta löysi vihdoin sen ”oman kodin” Porvoosta lähes Pluto-isukin naapurista.

Onnea matkaa kaikille G-pennuille perheineen ja muistakaa pitää kasvattajaa ajan tasalla kuulumisistanne. Toivon mukaan mahdollisimman moni pääsee lokakuussa paikalle Tiimi-viikonloppuun! (kutsua lähettelen postissa erikseen)

Olkaa tarkkana myös kesän riskien suhteen:

  1. Pentua ei saa missään tilanteessa jättää autoon odottamaan, ei edes pienen kauppareissun ajaksi. Autossa (vaikka ikkunat olisivat raollaan) lämpötila kipuaa auringonpaisteessa (ja varjossakin) hetkessä moninkertaiseksi ulkolämpötilan kanssa ja riski lämpöuupumukseen tai jopa lämpöhalvaukseen on suuri. Pienenä käytännön esimerkkinä siitä mitä tapahtuu kun koira ylikuumenee: aivot ovat proteiinia. Myös kananmunan sisältö on proteiinia. Mitä tapahtuu kun kananmunaa keitetään? Se kovettuu. Samoin käy aivoille. Voiko kananmunaa enää saada takaisin nestemäiseen muotoon kun se on kerran keitetty? Ei. Ei voi myöskään koiran aivoja. Varokaa siis lämmittämästä koirianne liikaa, eritoten pennuilla ja iäkkäillä koirilla on lämmönsäätely vielä heikompaa kun aikuisilla, terveillä koirilla. Vettä tulee olla kuumina päivinä saatavilla ja kuumimpaan aikaan ei kannata lenkkeilyttää koiraa läkähdyksiin. Muistakaa, ettei koira pysty hikoilemaan!
  2. Varokaa ampiaisia ja kyykäärmeitä. Ampiaisen piston jälkeen ei välttämättä tarvitse lähteä lääkäriin, mutta jos useampia ampiaisia pistää yhtäaikaa koiraa voi olla syytä käydä tarkistuttamassa koira. Samoin jos koira on selvästi huonovointinen tai pyörtyy tms. piston jälkeen. Kyytabletin voi antaa piston jälkeen hillitsemään kutinaa ja turvotusta. Kyyn purema vaatii aina pikaista lääkärikäyntiä. Kyytablettia ei pidä antaa koiralle, sillä se rasittaa entisestään jo kyyn myrkyn rasittamia sisäelimiä. Koirilla kyyn puremaa hoidetaan ensisijaisesti nesteyttämällä, jolla yritetään laimentaa ja liottaa myrkkyä pois elimistöstä ennenkuin se ehtii aikaansaada isoja tuhoja. Nopeus on valttia eli pikaisesti lääkäriin jos vahinko sattuu!
  3. Punkit ovat riesa lähes koko maassa tätä nykyä. Koiria sairastuu punkkivälitteisiin tauteihin todella paljon vuosittain. Koirat voivat kantaa punkit myös mukanaan sisälle, jossa ne tarttuvatkin ihmiseen. On siis syytä suojata koira vuosittain punkeilta. Suosittelen ihan pienelle pennulle lemmikkieläinliikkeistä saatavaa yrittipantaa. Kun pentu hieman kasvaa ( tai jos siitä alkaa löytyä punkkeja, eli niitä esiintyy paljon siellä missä koira liikkuu) niin kannattaa ostaa apteekista pennuille sopiva pipetointiliuos, joka laitetaan koiran niskaan ja se antaa koiralle paremman suojan punkkeja vastaan.

2.7.2012
Lähes kaikki pennut ovat jo muuttaneet omiin koteihinsa ja oikein mukavia kotiehdokkaita pennuille lopulta löytyikin! Useammalle kodille on herännyt pieni innostunut myös koiraharrastuksia kohtaan, jotenka näitä pienokaisiakin tullaan jatkossa näkemään myöskin pilkullisilla näyttely- ja kisatantereilla. Kasvattajana täytyy olla kovin tyytyväinen näin innokkaisiin ja sitoutuneisiin pennunomistajiin! Jäljellä oleva poikakoplakin muuttaa kukin omaan kotiinsa tässä alkuviikosta ja rintintinlandia hiljenee taas hetkeksi ihan pienten tassujen töpsötyksestä. Onneksi sentään noita isompia töpsöttäjiä on sen verran, ettei tule ihan kasvattajalle suru puseroon… Loppuviikosta esittelemme perinteisesti täällä pentupäiväkirjassa pennut uusien perheidensä kera!

26.6.2012
Ensimmäiset pennut ovat jo päässeet muuttamaan omiin koteihinsa ja se selkeästi aiheuttaa pientä kateutta pentulaatikkoon vielä jääneissä sisaruksissa, jotka esittävät äänekkäitä vastalauseita porukassa hengailulle. Ne kaipaavat jo lisää ihmiskontakteja, erilaisia kokemuksia ja tutustumista ja kiintymistä siihen omaan ihmiseensä. Onneksi viikon kuluessa omaan kotiinsa pääsee suurin osa pennuista.

Vielä etsimme omaa sopivaa kotia Tallpeak Gran Turismolle eli väliaikaiselta kutsumanimeltään Pauli toivoisi löytävänsä mukavan oman kodin, jossa se saisi olla rakastettu perheenjäsen. Pauli on pesuueen suurin poika, joka viihtyy erittäin hyvin ruokakupin ääressä ja toinen suosikkipaikka on nukkumapesä pehmolelujen keskellä 😉 Pauli on luonteeltaan varsin sopuisa ja rauhallinen ja mitään suurta harrastustykkiä siitä ei varmaankaan tule, mutta kiva seuralainen ja varmasti väsymätön lenkkikaveri. Pauli on ulkomuodoltaan ihan sopusuhtainen, eli näyttelykehässäkin sitä voi pyöräyttää, mutta se ei ole välttämätöntä. Pauli pitää enemmän ihmisistä kuin toisista koirista eli sopisi varmasti hyvin myös perheen ainoaksi koiraksi.

24.6.2012
Pennuilla on ollut aktiivinen juhannusaika. Juuri ennen juhannusta tehtiin pentujen kanssa pieni autoiluretki Vantaalle eläinsairaala Aistiin, jossa pennut kävivät läpi eläinlääkärintarkastuksen sekä virallisen BAER-kuulotestin. Automatka sujui pennuilta yllättävän hyvin, kukaan ei voinut huonosti eikä kovaäänisesti myöskään valitettu matkustamisen epämukavuudesta. Tulokset olivat sinällään varsin mieluisat. Kaikki pennut kuulivat molemmilla korvilla, tosin Tintin oikeasta korvasta ei ihan täydellistä käyrää saatu eli ilmeisesti se ei ihan täysin kuule oikealla korvalla, mutta vasemmassa on taas normaali kuulo eikä tämä tule siis normaali arjessa elämään vaikuttamaan.

Vieraita on käynyt juhannuksen aikana mukavasti ja pennuilla on ollut hauskaa. Ulkoilu onnistui mukavasti perjantaina, muina päivinä hieman pienempinä setteinä sateesta johtuen. Tässä seuraavassa esittelemme pennut virallisin nimin ja viimeisin poseerauskuvin:

 

21.6.2012
Pennuille on luvassa aktiivinen juhannus, säätiedotusten mukaan kelit sallivat mukavasti ulkoilun, josta pennut tykkäävät kovasti. Meillä on pennuille oma aitaus pihalla, jossa ne voivat turvallisesti leikkiä ja viettää aika sään salliessa. Itse uskon siihen, että pennuilla on oltava riittävästi tilaa liikkua heti alusta alkaen, jotta ne oppivat käyttämään raajojaan ja hallitsemaan kaikki kroppansa osat. Kun ne oppivat pennusta asti juoksemaan ja leikkimään vapaasti ja saavat liikkua oman mielihalunsa mukaan ne kehittävät tasapainoisen lihaksiston ja eivät ole niin alttiita tapaturmille kuin pennut joiden kehonhallinta on heikompi. Pennuilla on ulkoiluaitauksessaan myös pieni ”päämaja” jossa voi käydä ottamassa pienet tirsat suojassa auringolta pehmeiden fleecepeittojen keskellä.

Myös sisätiloissa pennuilla täytyy olla riittävästi tilaa, sillä ne ovat luonnostaan erittäin siistejä ja meillä sisäaitaus on jaettuna siten, että toisessa päädyssä on pennuille pehmoinen pesä, jossa ne voivat kaivautua pehmeiden peittojen ja pehmolelujen keskelle lepäilemään. Toisessa päässä aitausta on leikki/vessa-alue, jossa sitten juostaan huikeaa kyytiä ja toimitetaan ne pakolliset asiat. Tällä tavalla pennut oppivat jo siisteyttä ja niiden sisäsiisteyskasvatus uudessa kodissa helpottuu.

Pentuaitaus sijaitsee meillä keskellä olohuonetta, jossa pennut näkevät koko ajan normaalielämää ja kuulevat arjen ääniä. Teeveestä he katselevat päivän mittaan ostoskanavaa, toivottavasti kasvattajalle ei tule isoa laskua pentujen tekemistä ostoksista… 😉

Aikuiset koiramme hengailevat pentuaitauksen ympärillä, jolloin pennut saavat luontevasti kontakteja erilaisista aikuisista koirista. Sisään aitaukseen ei ole isoilla koirilla lupa mennä, sillä arvatenkin niitä kiinnostaisivat eniten pentujen lelut ja puruluut. Pikkukoirat ovat siis tottuneet aitauksen ulkopuolella hengailevaan dalmisesikuvaansa Skottikseen, joka mielellään nenäilee pentujen kanssa ja viettää päivänsä katsellen pentujen touhuamista sohvalta käsin. Tango-beagleherra ei paljon pennuista perusta, se ei pidä kakkantuoksusta erityisesti, joten se yleensä vain köpsöttelee pentuaitauksen ohi pikaisesti matkalla ulos. Sippe-beaglerouva sen sijaan on erittäin kiinnostunut pennuista, ennemminkin kyllä niiden puruluista ja herkuista kuin itse pennuista. Mielellään se kuitenkin nuufii pentujen kanssa, joka tietenkin on pennuille hyvää tutustumista erinäköiseen koiraan. Nuori herramme Tenho puolestaan vetää välillä melkoista rallia aitauksen ulkopuolella ja selkeät leikkikuviot on pennuilla ja Tenholla jo kehittynyt. Pentuaitaukseen ei Tenhokaan pääse sisälle sillä se on sen verran paljon jalkavampi ja nopeampi pienoisia dalmiksia.

Tällaista arki on Tallpeak G-pentusilla, hyvin tuntuvat viihtyvän! Muistakaa uudet omistajat kuitenkin, että pennut ovat tottuneet vain erittäin ystävällisiin aikuisiin koiriin eikä niillä siis ole minkäänlaista ennakkoasennetta uusia koiratuttavuuksia kohtaan. Näin ollen täytyy olla erittäin tarkkana kun pentu uudessa kodissa alkaa tutustumaan uusiin koiratuttavuuksiin, varmistukaa aina, että uusi tuttavuus on terve ja ystävällinen pennuille ettei seurauksena ole ikävää kokemusta, jotka tuppaavat helposti jäädä herkille pennuille liiankin hyvin mieleen.

Uskomatonta, mutta totta on myös se, että juhannuspyhät saadaan viettää vielä porukalla, mutta heti alkuviikosta alkavat ensimmäiset pennut muuttamaan jo omiin koteihinsa. Aivan mahtavan hienoja koteja onkin pennuille löytynyt ja odotukset ovat tosi korkealla, että saamme tiimiimme uusia aktiivisia jäseniä. Vielä on vapaana ainakin yksi urospentu ja supersuloinen-Reino etsii sitä-oikeaa sijoituskotia! Syksyllehän meillä on jo suunnitteilla yhteinen koulutusviikonloppu, joka on samalla näiden pentujen pentutreffitilaisuus! TOIVOTAMME LEPPOISAA JUHANNUSTA KAIKILLE, meillä on avoimet ovet jos iskee tekemisen puute juhannuksena!

6-viikkoiset ovat jo kovin tiitteriä, kuvassa Iivari, Tintti ja Sauli, takana Aimo.

…ja kun alkaa väsyttämään niin nahkat silmille ja unta…

20.6.2012
Uusia pentukuvia luvassa lähiaikoina. Mikrosirut pennut saivat niskaansa maanantaina ja se homma meni aivan mainiosti. Torstaina on luvassa jännä päivä kun matkustetaan Vantaalle kuulotestiin. Pennuilla on viime päivinä käynyt paljon vieraita ja toivon mukaan pikkuhiljaa alkaa varmistumaan oma koti kaikille pennuille. Vapaana vielä ainakin yksi ruskeapilkkuinen urospentu! Olemme kotosalla koko juhannuksen ajan ja mielellämme otamme vastaan vieraita myös silloin, tervetuloa siis tutustumaan pentuihin!

13.6.2012
Taas on pientä takavasemmalle suuntautuvaa liikehdintää havaittavissa alustavan varauksen pennustaan jo hyvissä ajoin tehneiden keskuudessa ja niinpä vapaana omaa kotia etsimässä on vielä urospentuja. Näissä vapaissa pennuissa on sekä kotikoiraksi ja lemmikiksi sopivia yksilöitä, että lupaavia harrastuskoiranalkuja. Sinisilmäinen Sauli-poika etsii aktiivista kotia edullisemmin EJ-rekisteripapereiden kera.

10.6.2012
Pentulaatikossa meno ja meininki senkun päivä päivältä kiihtyy! Pennut ovat maistelleet ensimmäistä matokuuriaan, opetelleet leikkimään leluilla ja viettäneet jo aikaa ulkoilmassa tutustuen uusiin ihmisiin ja suuren maailmaan. Tässä kohdassa alamme jo aika hyvin olla kartalla siitä millaiseen kotiin kukakin pentu olisi se sopivin perheenjäsen. Joidenkin pentujen kohdalla onkin jo tiedossa, missä ne tulevat koiranelämänsä elämään. Muutaman pennun kohdalla on vielä kuitenkin etsinnässä se sopivin koti, joten kaikki kiinnostuneet ottakaa yhteyttä ja katsotaan löytyisikö näistä pentusista sopiva perheenjäsen juuri teille!

Eri toten alustavan varauksen tehneiden yhteydenottoja toivomme pikapuoliin, jotta osaamme tietää kuinka monelle pennuista on jo koti tiedossa ja monenko osalta jatkamme sopivien kotien etsintää.

Sijoituskotia etsiskelen Reinolle ja Donnalle, mielellään joko pk-seudulta tai vaihtoehtoisesti kauempaakin koti voi löytyä, jos sieltä löytyy henkilöitä, joilla on aiempaa koirakokemusta ja omaa aktiivisuutta koiranäyttelyharrastukseen. Lisäksi toivoisimme, että joku pienen näyttelykärpäsen puraisun saanut haluaisi liittyä teamiimme ja tulla jonkun verran näyttelytoimintaan Viljon uutena omistajana.

Tässä ovat pentujen 5-viikkoispotretit:

2.6.2012
Pentulaatikossa kaikki hyvin, pennut ovat alkaneet syömään kiinteää ruokaa ja hyvin maistuukin neljä kertaa päivässä tarjottava ateria. Ruokailun sivutuotteena olemme ehdollistaneet pennut tiettyyn ”ruokaääneen”, jonka avulla pystymme tarkkailemaan niiden kuulemista ja iloksemme aika varmat kuulohavainnot on jokaisesta saatu!

Silmien väririntamalla olemme myös tarkkailleet pentuja erityisen huolellisesti. Varsinkin ruskeapilkkuisten pentujen kohdalla on välillä tosi vaikeaa olla varma silmien väristä sillä pentuna niillä on usein vihreänsiniset silmät kaikilla. Silti lopulta väristä tulee ihan oikea, ruskeapilkkuisilla silmät harvoin ovat yhtä tummat kuin mustapilkkuisilla aikuisena. Tässä pentueessa ei kummallakaan vanhemmalla ole erityisen tummat silmät, jotenka pentujen osalta on vielä vaikeampi olla varma silmistä. Yllätys tulikin eteen sieltä helpoimmasta päästä, nimittäin Saulin (toisen mustapilkkuisen pojan) oikea silmä on kokonaan sininen! Pentua itseään tämä ei tule haittaamaan millään tavalla, silmä on tällä hetkellä hyvin kauniin sähkönsininen ja muuttuu pikkuhiljaa vaaleammaksi ja aikuisella koiralla se näyttää ns. herasilmältä eli samanlaiselta kuin merle-värisillä koirilla näkee toisinaan. Mitään vikaa ei silmässä koiran kannalta kuitenkaan ole, näkökyky on aivan normaali, ja katsojasta riippuu onko tällainen erikoinen silmä kaunis vai ei. Käytännössä tämä tarkoittaa kuitenkin sitä, että Sauli etsii loppuelämänsä kotia, jossa se saa olla seurakoira ja perheenjäsen, näyttelyharrastukseen siitä ei näin ollen ole vaikka se sangen raamikas kaveri muuten onkin.

Tänään kokoonnuimme varsinaisella tehotyttötiimillä (Kiitos Liisa, Riina ja Maarit) ja pistimme pystyyn varsinaisen fotostudion. Pennut pääsivät ensimmäisiin virallisiin kokovartalopotretteihin. Nyt pääsette hieman tarkemmin näkemään miltä ne näyttävät. Poseeraus ei kaikilta ihan vielä vajaan neljän viikon iässä täysin luonnistunut, mutta oletamme, että ensi viikolla ohjelmassa olevissa tärkeissä viisiviikkoispotreteissa he ovat jo puoliammattilaisia lajissa 😉

Harmillista kyllä kelit eivät ole vielä sallineet pentujen tutustumista ulkoilmaelämään ja nämäkin kuvat on otettu sisätiloissa. Tuo vääjäämättä vaikuttaa aina kuvien laatuun ja valaistusolosuhteiltaan ihan parhaimpia otoksia (nämäkään) eivät ole. Jotain selvyyttä ja omia suosikkeja sieltä toivottavasti kuitenkin voi löytää!

Tässä tulee siis TALLPEAK G-jengi, ikää vajaat 4 viikkoa (viralliset nimet julkistamme myöhemmin):

28.5.2012
Pentulaatikossa kaikki hyvin, meno senkun kiihtyy ja pennut kehittyvät päivä päivältä. Tässä vaiheessa vaikuttaisi, että kaikkien pentujen silmät ovat toivottua ruskeaa väriä, joskin ruskeapilkkuisten kohdalla aivan 100% varma ei tässä vaiheessa vielä voi olla. Pidämme kuitenkin peukkuja, että ensihavainnot pitäisivät paikkansa. Iloksemme sama koskee alustavissa havainnoissa myös kuulemisia. Vielä ei olla kuitenkaan aloitettu kunnolla pentujen ehdollistamista eli yksilöllisiä kuulohavaintoja ei ole 100% varmasti. Pennuthan opetetaan lisäruuan avulla tunnistamaan tietyn äänen ( vanha tuttu Pavlovin koirien koulutusmenetelmä) ja sitä kautta ne saadaan reagoimaan sekunnin kymmenesosassa kuulohavaintoonsa kun ehdollistaminen on tehty huolellisesti. Toki menemme myöhemmässä vaiheessa hakemaan koko pentueelle viralliset BAER-testilausunnot, jolloin pennunostajilla on mahdollisimman aukoton tieto oman pentunsa kuulosta. Samoin samalla kerralla pennut pääsevät ensimmäiseen eläinlääkärintarkastukseensa ja toinen vielä tarkempi eläinlääkärintarkastus tehdään meillä kotona ennen luovutusta.

Tässä vaiheessa pennut alkavat pikkuhiljaa osoittaa yksilöllisiä luonteenpiirteitään hieman enemmän, koska ne jaksavat olla jo valveilla ja tutkailla ympäröivää maailmaa hetken aikaa. Tässä vaiheessa annamme kuitenkin äiti-koiralle edelleen rauhan hoitaa pentujaan kaikessa rauhassa ja uusien ihmisten tapaamiseen pennut ovat valmiita kesäkuussa.

Tässä he nyt ovat ensimmäisissä yksilöpotreteissaan ikää tasan 3 viikkoa, varsinaiset viralliset pönötyskuvat pyrimme saamaan ensi viikonloppuna:

18.5.2012
Pentulaatikossa alkaa jo käydä melkoinen kuhina, pennut nimittäin ottavat jo ensiaskeleitaan (ja vauhti on kova, tietenkin) vaikkei silmät vielä olekaan avautuneet. Maitoa on riittänyt baarissa jokaiselle ja varsin pulskaa porukkaa onkin tämä G-pentueen väki. Ihan pian ei siis vielä aloitella lisäruokintaa, koska äidinmaito on sitä parasta ravintoa tässä vaiheessa. Samoin poikaset ovat myös melkoisen hilpeää sakkia, siksipä nimigeneraattorissa ei tällä kertaa pyörikään kovin vakavia nimiä. Hyviä ideoita G-alkuisista nimistä otetaan vastaan, muutama ollaankin jo keksittykin. Kesken tärkeän 1-viikkoispunnituksen porhalsi eräs ruskeapilkkuinen herra vaa’alta pois ulko-ovea kohti sellaista vauhtia, että se sai nimekseen Greased Lightning…. Mikäs muukaan…

Pilkutukset alkavat pikkuhiljaa tulla esille ja näyttäisi siltä, että tällä kertaa saamme ihan tasaisesti ja kauniisti täplittyneitä pentusia. Toki on mahdollista, että pennuille tulee myöhemmin niin kutsuttuja ticksejä eli sellaisia pieniä pilkunaihioita, koska niitä on äiti-Heililläkin. Mutta sen näyttää sitten aika tuleeko niitä, koska Pluto-isukilla ei puolestaan sellaisia sitten ole.

Ensimmäinen manikyyri oli jo ohjelmassa myöskin ja se ei kyllä ihan jokaista pentua hirveästi miellyttänyt. Yksi pojista istui pitkään kynsien leikkaamisen jälkeen paikallaan ulvomassa nokka kohti taivasta vastalauseena moiselle kauneuskäsittelylle 😉 Tulossa on siis persoonallista porukkaa, seurailemmekin pentuja nyt päivä päivältä tarkemmalla silmällä, koska pikkuhiljaa alkaa niitä yksilöllisiä luonteenpiirteitä tulla esiin ja ne ovat tärkeitä havaintoja kun pohditaan, että mikä pentu sopii mihinkin perheeseen.

Pennuista kiinnostuneiden kannattaakin pohtia realistisesti omia toiveitaan pennun luonteen suhteen ja suunnitelmiaan yhteisestä elämästä, niiden toiveiden avulla pystytään yhdessä kaikista parhaiten räätälöimään oikea pentu oikeaan kotiin!

14.5.2012
Pennut ovat nyt viikon vanhoja ja kasvu ja kehitys on mennyt oikein mallikkaasti! Heili on oppinut oikein hyväksi ja huolehtivaiseksi äidiksi ja laatikossa alkaa olla jo yllättävän paljon vipinää ottaen huomioon, ettei pentujen silmätkään ole vielä avautuneet. Yllätykseksemme pentueessa onkin suurin osa pennuista ruskeita, tämä oli havaittavissa jo syntymässä, mutta koska se vaikutti sen verran epäilyttävältä havainnolta niin odottelimme tilanteen lopullista varmistumista ennenkuin julkistimme tiedon väreistä. Pojista siis neljä ruskeaa ja tytöt ovat molemmat ruskeita. Kaksi mustapilkkuista poikaa, joista toinen on blaffa.

Pikkuhiljaa odottelemme, että pennut alkavat saamaan enemmän yksilöllisiä piirteitä, jotta voimme esitellä heidät teille valokuvissa!

Tällä hetkellä etsinnässä olisi koirakokemusta omaava aktiivinen sijoituskoti urospennulle. Soittele jos kiinnostuit p. 0400-759037 / Sanna.

7.5.2012
Odottavan aika on aina pitkä! Olimme valmistautuneet vastaanottamaan Heilin pennut vappuviikon lopussa ja arvioimme synnytyksen ajoittuvan viikonlopulle. Viikonlopun edetessä kävi kuitenkin ilmi, että mitään kiirettä ei Heili aikonut pitää vaan jatkoi levollisesti vatsan kasvatusta. Niinpä ei auttanut tukijoukkojenkaan muuta kuin keksiä ajan vietettä.

Toisinaan käy niin, ettei kaikista nartuista näy kovinkaan selkeästi merkkejä synnytyksen käynnistymisestä ja vaikka ahkerasti yrittäisikin jahdata äitikoiraa kuumemittarin kanssa siinä toivossa, että lämpökäyrä paljastaisi tilanteen edistymisen niin aina niin ei käy. Tässä tapauksessa olikin juuri kyse tällaisesta lähes ”yllätysvauva”-episodista. Heilin lämpökäyrä ei kovastikaan ennustellut mitään ja sama tilanne oli sen käytöksen kanssa. Vielä sunnuntai iltana se pötkötti pitkää pituuttaan sohvalla ( jonne ei saa mennä) ilman mitään tarvetta läähätellä, pedata tms. mitä synnyttävät nartut tavallisesti tekevät varsin pontevasti ja useat jopa aika pitkään. Ykskaks vähän ennen puolta yötä huomasimme, että sieltähän onkin sitten pentu numero ykkönen matkalla päivänvaloon! Ikävä kyllä kaikki ei mennyt ihan toivomusten mukaisesti vaan tämäkin esikoinen (kuten useinkin käy) oli koko pentueen suurin ja kerta kaikkisen mahdoton tehtävä näytti olevan sen maailman saaminen. Kun pentu oli vielä tulossa takaperin niin jonkin ajan kuluttua kävi selväksi, että sen osalta peli oli aika lailla pelattu. Onneksi kuitenkin pentu lopulta sieltä tupsahti ja synnytys pääsi jatkumaan tästä epäonnisesta tapahtumasta huolimatta. Sen jälkeen alkoikin tapahtua vauhdilla. Kahden ja puolen tunnin kuluessa meillä oli laatikossa kahdeksan reipasta ja äänekästä pikkudalmista. Kuusi poikaa ja kaksi tyttöä. Kovin ruskeavoittoiselta näytti jengi tässä vaiheessa, tosin mukana yksi mustalappuinen merirosvokin eli yksi pojista on aivan varmasti musta ja sillä on selkeä blaffaläiskä toisessa korvassa. Kun tilanne näytti jo kaikilta osin rauhoittuneen ja useita tunteja oli salamasynnytyksestä kulunut niin alkoikin aamulla vielä uudelleen tapahtua. Lähes lentämällä peräkanaa tupsahti vielä kaksi pienenpientä tyttöstä, joiden kohdalla ikävä kyllä maailman tulon odottelu oli ollut hieman liian pitkä ja niistä ei ollut eläjäksi. Aikamoinen yllätys oli siis moinen määrä pentuja, sillä Heilin vatsa antoi odottaa kohtalaisen pientä pesuetta. Meille jäi siis dynaaminen kahdeksikko, näiden kanssa katselemme tässä muutaman päivän eteenpäin miten kasvu ja kehitys alkaa edistyä!

Tässä mammamahakuvaa pentulaatikkoon tutustumisen aikoihin eli puolitoistaviikkoa ennen laskettua aikaa…

Heili odotusaika on mennyt aivan oppikirjan mukaisesti ja tuleva äiti on pyöristynyt hyvin trendikkään maltillisesti ( aivan kuten naapurimaan prinsessakin). Odottelemme pentujen syntyvän toukokuun alkupuolella, jännityksellä on arvailtu pentujen määrää jo jonkin aikaa….