s. 2.9.2013
i. US MVA Kowtown’s Just Push Play
e. Tallpeak Elegance

 Nimi 
urosTallpeak ImpossibleSERT CACIB
narttuTallpeak Imagination
narttuTallpeak InspirationSERT CACIB
narttuTallpeak InternationalERI
narttuTallpeak Intuition

PENTUPÄIVÄKIRJA

22.10.2013
Pennuille on löytynyt oikein mukavia koteja ja toivommekin näkevämme niitä jatkossa ja ainakin kuulevamme kuulumisia jokaisesta. Erityisen toimeliasta sakkia tämä pesue on, kaikki ovat varsin reippaita ja aloitekykyisiä. Eläinlääkäritarkastuksessa kaikki pennut saivat ”täyden kympin todistuksen” eli mitään vikaa ei löytynyt. Tosin sielläkin todettiin, että sangen reipasotteisia ovat ikäisekseen. Ihan varmasti on pennuilla siis luonteen puolesta edellytyksiä vaikka mihin! Eivätkä ne myöskään ulkonäön puolesta tuota pettymystä, vai mitä olette mieltä….

10.10.2013
Hulinaa huisketta, vilinää ja vilskettä! Kun pennut nousevat jaloilleen ja alkavat ottaa kontaktia pentulaatikon ulkopuoliseen elämään ne kehittyvät todella nopeaa tahtia. Ensin oli ongelmana se, etteivät pennut isoine mahoineen olleet kovin kuvauksellisia ja nyt taas vauhti on jo niin kova, että tarkkojen kuvien saaminen sisävalaistuksessa on hieman problemaattista! Tässä he kuitenkin nyt esittäytyvät teille:

Lisäksi yritettiin näiden tärähtäneiden ja epätarkkojen passikuvien lisäksi saada sivuprofiiliotoksia jengistä lähinnä näyttelyllisen puolen tutkailuun. Se onnistui jopa vielä huonommin. Tässä kahden pienimmän tytön otokset, jotka olivat isosta määrästä ainoat säädylliset:

30.9.2013
Pentulaatikossa mennään yhä kovenevalla vauhdilla. Pennuilla on silmät auki ja kaikilla ne ovat ihan oikeanväriset. Jalatkin ovat jo enempi tai vähempi kaikilla suhteellisen oikeaoppisessa käytössä eli vauhti lisääntyy päivä päivältä. Sen sijaan ääni tuntuu kaikilla olevan kova, laatikossa muristaan, haukutaan, ulvotaan ja kiljutaan -aina fiiliksestä riippuen. Hirmuisen määrätietoista porukkaa tuntuu olevan ja luonnetta, sitä löytyy! Vielä on vaikeaa sen tarkemmin kategorioida pentuja sen paremmin ulkonäön kuin luonteenkaan osalta, mutta pari hieman elegantimpaa on joukossa kolmen tankkerin joukossa. Samoin yksi tytöistä vaikuttaa tässä vaiheessa hieman muita enemmän tuumailevalta, eikä rynnistä suu auki kohti jokaista haastetta. Lähiviikkoina pääsemme varmasti koko jengistä paremmin perille. Tässä vaiheessa vaikuttaisi tosi mukavalta kotien kannalta, yhdelle pennulle etsimme vielä sijoituskotia(mielellään näyttelyistä kiinnostunutta ja jo entuudestaan kokemusta omaavaa), jos kaikki menevät suunnitelmien mukaan.

17.9.2013
Pentulaatikossa edelleen kaikki asiat mallillaan. Pentuset ovat varsinaisia paksukaisia ja hieman hitaasti niillä tuntuu olevan intoa nousta jaloilleen ja lähteä tutkimaan maailmaa. Yleensä hiljaisuus on hyvä merkki, tyytyväiset pennut eivät juuri meteliä itsestään pidä. Hieman hankaluuksia on saada heistä kovinkaan edustavia kuvia kun asento on varsin rennohko ja litteä… Kohta kuitenkin alkaa olla jo silmät auki ja siinä vaiheessa saamme varmaan esittelyt jokaisesta pennusta tänne esille. Kotia etsii vielä yksi pentu.

12.9.2013
Valtakunnassa kaikki hyvin! Tällä kertaa hiljaisuus täällä sivujen päivitysrintamalla ei ole suinkaan johtunut siitä, että meillä olisi menossa minkäänlaista draamaa vaan tällä kertaa toteutetaan lausetta ”no news is good news”. Kaikki on I-pentujen kohdalla mennyt niin upeasti ja oppikirjan mukaisesti alusta alkaen, että sitä on aikaisempiin aika stressaaviinkin pentueiden alkuvaiheisiin verrattuna vaikea uskoa. Vicky tosiaan synnytti viiden pennun pesueen keskellä päivää ( ilman minkäänlaisia yövalvomisia kenelläkään, edellinen yö nukuttiin rauhallisesti kaikki!) aika nopeassa tahdissa vieläpä eikä minkäänlaisia ongelmia ollut pentujen maailmantulossa. Viimeisen HuNppa-pojan kohdalla pientä dramatiikkaa järjesti napanuoran katkeaminen turhan lyhkäiseksi, mutta siitäkin ilmeisesti selvittiin ilman suurempia seuraamuksia. Pennut ovat kaikki olleet alusta asti varsin toimeliaita ja elinvoimaisia, ne menevät omassa tahdissaan syömään ja väliajan nukkuvat hiljaa tuhisten mitä erikoisemmissa asennoissa.

Vicky on osoittautunut erittäin hyväksi ja kärsivälliseksi äidiksi, eikä se juuri tarvitse minkäänlaista apua tai ohjausta tekemisessään. Ruoka on maistunut koko ajan ja sitä kautta maitoa on riittänyt. Vatsa tuoreella äidillä luonnollisesti oli hetken aikaa synnytyksen jälkeen sekaisin, mutta nokkela äitikoira osaa asiallisesti pyytää ulos tarpeen niin vaatiessa. Nyt ruoka maistuu ja elämä hymyilee, sekä äidille, että pentusille! Ainoa pieni äitikoiran mieltä kaihertava asia ovat ne olohuoneen puolella kahden portin takana keikkuvat koiratuttavat, erityisesti Skottis. Olemme halunneet tarjota äitikoiralle ja myöhemmin pennuillekin selvän yhteyden ulkomaailmaan, ettei tarvitse ihan eristyksissä aikaa viettää. Vicky siis näkee ja kuulee kaikki normaalin arjen toimemme, mutta toiset koirat eivät pääse sen taikka pentujen läheisyyteen. Vickyn sijoitusperhe kyllä mainitsi, että Vicky ei juuri perusta porteista ja muista kulkua rajoittavista tekijöistä, mutta ehdottomasti nopein ja nokkelin esteiden selvittäjä se minun koirahistoriassani on! Ensimmäinen erikoisleveä ja -korkea portti selvitettiin vielä pentujen vatsassa ollen nätisti hampailla kiinnikkeet (olipa ne sitten naulattu tai ruuvattu seinään…) irrotellen. Pentujen syntymän jälkeen pienelle kiemurtelulla ja punkemisella ko. portista pääsee seinän ja portin välissä olevasta 8cm aukosta punkemaan läpi. Ai miksi Vicky haluaa pois portin takaa? No ei suinkaan komentelemaan toisia koiria tai vahtimaan reviiriään. Se haluaa leikkimään Skottiksen kanssa! Häntä heiluu molemmin puolin porttia niin, että kolina käy ja koko koirat hytkyvät. Toistaiseksi Vicky on kuitenkin tyytynyt jäämään ulomman portin omalle puolelle teputtamaan kun Skottis tepsuttaa toisella puolella. Hassunkuriset kaverukset, nyt kuitenkin Vicky saa keskittyä pentujen hoitamiseen ja vasta pentujen ollessa hieman isompia se saa luvan ulkoilla yhdessä muiden koirien kanssa.

Pennut eivät ole vielä silmiään avanneet, joten ne eivät ole toisia koiria nähneet. Kovasti odottelemme, että silmät aukeavat ja pennut pääsevät kunnolla jaloilleen niin voimme esitellä heidät kaikki yksitellen teille! Tässä vaiheessa voitaneen paljastaa, että ”työnimillä” laatikossa mylläävät HuNppa, Hukka, JuNppa, Lykky ja Into.

2.9.2013
I-pennut syntyivät nopeassa tahdissa maanantaina päivällä ja emä ja pennut voivat hyvin. Pentueessa on neljä reipasta tyttöä ja yksi potra poika. Kaikki pennut ovat kolmivärisiä. Pennut ovat varsin omatoimisia tapauksia ja Vicky on osoittautunut kelpo emäksi. Olemme kovin innoissamme näistä pienokaisista, joista sukutaulun perusteella odottelemme oikein mukavia ja leppoisia koiria sekä kenties lupaavia näyttelykoiranalkuja. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse, pentuja pääsee katsomaan aikaisintaan niiden ollessa neljän viikon ikäisiä.

Oma kasvattini Vicky (Tallpeak Elegance) on keinosiemennetty muutama vuosi sitten USA:sta hankkimallani Stevenin (CH Kowtowns Just Push Play) pakastespermalla. Vicky näyttää olevan tukevasti tiineenä ja pentujen odotetaan syntyvän syyskuun alussa. Tuleva äiti suhtautuu tyynesti tiineyteensä ja on kovin touhukas isosta mahastaan huolimatta. Pentuhuoneen sisustusta ollaan jo suunnittelemassa, jotta saada äitikoiralle ja pesueella mahdollisimman mukavat ja rauhalliset olosuhteet.